{"id":462,"date":"2014-10-26T23:48:30","date_gmt":"2014-10-26T20:48:30","guid":{"rendered":"http:\/\/villehamalainen.fi\/vh\/?p=462"},"modified":"2014-10-26T23:48:30","modified_gmt":"2014-10-26T20:48:30","slug":"keuhkot-tayteen-belgian-ilmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/2014\/10\/26\/keuhkot-tayteen-belgian-ilmaa\/","title":{"rendered":"Keuhkot t\u00e4yteen Belgian ilmaa"},"content":{"rendered":"

Paikat ja tarinat<\/h4>\n

Olen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Belgiassa. Jos minulla joskus olikin jotain ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 Keski-Euroopasta siistin\u00e4 ja kiilt\u00e4v\u00e4n\u00e4, on realismi korvannut ne ensimm\u00e4isist\u00e4 hetkist\u00e4 l\u00e4htien. Belgia n\u00e4ytt\u00e4ytyy r\u00e4hj\u00e4isin\u00e4 kaupunkeina, sekavina talomerin\u00e4, l\u00e4hes nostalgisen vanhanaikaisina junina ja rautatieasemina.<\/p>\n

Olen yst\u00e4v\u00e4ni luona, joka l\u00e4hti vaihtoon Belgiaan. Reissaamme joka p\u00e4iv\u00e4 junalla pitkim\u00e4 matkoja. Junalla matkustaminen on aina tunnelmallista. Belgian vanhat junat, paikkaliputtomat kakkosluokan vaunut, ranskansorina ja hiljalleen tutuiksi k\u00e4yv\u00e4t maisemat tekev\u00e4t siit\u00e4 viel\u00e4kin hienompaa.<\/p>\n

Keskustelemme jonkin verran, mutta enimm\u00e4kseen tuijottelemme ikkunoista, luemme ja kuuntelemme musiikkia hiljaisuudessa. Yst\u00e4v\u00e4ni lukee minun mukaani ottamaa Hesarin Kuukausiliitett\u00e4. Ensimm\u00e4iset suomenkieliset sanat paperilla pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Kuulumisia ehtii vaihtaa kaupungeissa k\u00e4velless\u00e4, ravintolan p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja illalla nukkumaan k\u00e4ydess\u00e4.<\/p>\n

Valloniassa junan ikkunasta n\u00e4kyy loputtomiin peltoja, lehmi\u00e4, kyli\u00e4, vanhanaikaisia tehtaita – tavatonta kauneutta ja murheellista milj\u00f6\u00f6t\u00e4. Junaa vaihtaessa Namuriss\u00e4 ved\u00e4n keuhkot t\u00e4yteen Belgian ilmaa.<\/p>\n

Yst\u00e4v\u00e4ni valisti minua Belgian tilanteesta: Vallonia kukoisti raskaan teollisuuden aikaan, mutta on nyt j\u00e4\u00e4nyt kehityksess\u00e4 j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Li\u00e8gess\u00e4, jossa viidennes asukkaista on ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4, talot rapistuvat ja laitakaupungin rautatieaseman portin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on piikkilankaa ker\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Maatalouspainotteinen Flanderi taas oli ennen k\u00f6yhempi, mutta on nyt mennyt Vallonian ohi.<\/p>\n

Eiv\u00e4t asiat kuitenkaan ihan huonosti ole. Li\u00e8ge-Guilleminsin rautatieasema on varmasti kaunein n\u00e4kem\u00e4ni rautatieasema. Maailma menee eteenp\u00e4in. Aseman viereen on kohonnut lasinen toimistorakennus.<\/p>\n

Bryssel on kuin oma saarensa keskell\u00e4 Belgiaa. EU-korttelissa lasisten rakennusten v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4velee nopeaan tahtiin virkamiehi\u00e4 puvuissaan. Muutaman korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vallan keskipisteest\u00e4 on r\u00e4hj\u00e4isi\u00e4 taloja ja likaisia katuja. Euroopan parlamentin rakennuksen toisella puolella on maisemaan heikosti istuva vanha tiilinen rakennus. Sen pihalla ihmiset viett\u00e4v\u00e4t kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 parlamenttitalon hohtaessa takana.<\/p>\n

Kierr\u00e4mme kahdessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n taidemuseoita. Magritte-museo on puhutteleva. My\u00f6h\u00e4iskeskiajan ja renessanssin taiteelle omistetussa museossa tajuaa tuntuvasti, miten hallitsevassa asemassa kristinusko on ollut l\u00e4nsimaiselle taiteelle. Esill\u00e4 on mestareita ja tuntemattomampia taiteilijoita.<\/p>\n

Flanderissa talot ovat paremmassa kunnossa. Junan valotaulun kieleksi vaihtuu hollanti. Antwerpen. P\u00e4\u00e4kaupungin tuntua. Pitk\u00e4 rantakatu joen varrella. Satama. Baudelaire oli oikeassa.<\/p>\n

\"IMG_0084\"<\/a><\/p>\n

Uskomukset ja kokemukset<\/h4>\n

Antwerpenin katedraali lienee kaunein n\u00e4kem\u00e4ni kirkko. Suuri, t\u00e4ynn\u00e4 yksityiskohtia, alttareita, historiaa ja hartautta. Saarnastuolin puuveistokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuin paikalleen j\u00e4hmettyneilt\u00e4, joskus el\u00e4neilt\u00e4 hahmoilta. Katedraalin kupolin sis\u00e4kattoon on ikuistettu neitsyt Marian yl\u00f6snousemus. Valtavat Rubensin taulut. Kolmikymppisen taiteilijan on t\u00e4ytynyt kokea jotakin niin vahvasti, ettei sellaiseen ole kenell\u00e4 tahansa p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n

Trierin tuomiokirkossa osallistun toista kertaa katoliseen messuun. Samalla ihastelen upeita veistoksilla koristeltuja marmorialttareita ja kattojen marmorihahmoja. Tuomiokirkon museo on suljettu. Maanantai on Saksassa krapulap\u00e4iv\u00e4. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koluan museota kolmatta tuntia. Yhdess\u00e4 huoneessa on seinill\u00e4 freskoja 300-luvulta. Niiss\u00e4 n\u00e4kyy konkreettisesti historian rapistuminen ja se, miten paljon meill\u00e4 j\u00e4\u00e4 arvailujen varaan. Historia on rekonstruoitua menneisyytt\u00e4, l\u00e4sn\u00e4 murentuvana ja haalistuvana j\u00e4\u00e4mist\u00f6n\u00e4. Museot her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t minussa alituiseen menett\u00e4misen pelkoa. Miten meille k\u00e4y, jos t\u00e4m\u00e4 \u2013 kaikki \u2013 ei s\u00e4ily j\u00e4lkipolville?<\/p>\n

Seison pitk\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n 1550-luvulla maalatun triptyykin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Triptyykien hienous on se, miten niist\u00e4 on luettavissa jokin tarina. T\u00e4m\u00e4 triptyyki kertoo tarinan hyvin v\u00e4hill\u00e4 vihjeill\u00e4. Meille tarina on HBO:n tv-sarja. Pys\u00e4hdymme sen massiivisuuden edess\u00e4. Pystyyk\u00f6 nykyihminen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n koskettavaa taideteoksessa, jonka tarina on kolmessa kuvassa? Taideteoksessa, jota joudumme tulkitsemaan yli ajansaatossa tapahtuneen rapistumisen ja meille vieraan symboliikan.<\/p>\n

En tied\u00e4 ajan taiteilijoiden hengenel\u00e4m\u00e4st\u00e4, mutta kristinusko on saanut ihmiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taituruutensa koko mitassa. En pid\u00e4 taidetta lainkaan huonona keinona pyrki\u00e4 kohti jotakin suurempaa, pyh\u00e4\u00e4. Taiteessa kohtaa ajallinen ja iankaikkinen, luomisen hetki ja katsojan kokemus monen sadan vuoden kuluttua. Emme tied\u00e4 paljoakaan my\u00f6h\u00e4iskeskiajan tai renessanssin taiteilijoista, mutta he ovat t\u00f6ill\u00e4\u00e4n muuttuneet kuolemattomiksi. Heid\u00e4n kauttaan meill\u00e4 on portti ajan kauneusihanteisiin, el\u00e4m\u00e4ntapoihin, tyyliin, uskomuksiin, kadonneeseen aikaan.<\/p>\n

Maalausten kuvaukset helvetiss\u00e4 ovat t\u00e4ynn\u00e4 otuksia, joista nykyajan elokuvantekij\u00e4t olisivat kateellisia. Ihmisen mielikuvitus on ehtym\u00e4t\u00f6n. Ainoana erotuksena on se, ett\u00e4 nuo taiteilijan loihtimat paholaishahmot pelottivat ajan ihmisi\u00e4 todella. Nykyihmisen pelot eiv\u00e4t ajoitu kuolemanj\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ennen kuolemaa. En tied\u00e4, l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00f6 taide niille ilmaisua, mutta rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ne painavat ihan yht\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti. Helvetti on irti.<\/p>\n

<\/p>\n

Ihmiset ja identiteetit<\/h4>\n

Luxemburg osoittautuu seesteisyyden salapaikaksi. Kaupungin keskusta on rakennettu korkealle. Alhaalla on puita, puistoa, nurmikkoa, v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4. Komeat ja korkeat sillat, suurherttuan palatsi ja vanhat rauniot tekev\u00e4t kaupungin profiilista jylh\u00e4n ja taianomaisen. Kaupunki vihjaa suurista seikkailuista, mutta on lopulta nopeasti n\u00e4hty.<\/p>\n

Luxemburg on historiansa aikana menett\u00e4nyt paljon alueita ymp\u00e4r\u00f6iville maille. Identiteetti\u00e4 onkin etsitty kansallisuuden sijaan eurooppalaisuudesta. Asemilla ja teidenvarsilla n\u00e4kyy enemm\u00e4n Euroopan unionin t\u00e4htilippuja kuin Luxemburgin lippuja.<\/p>\n

On aika hyv\u00e4stell\u00e4 Belgian-yst\u00e4v\u00e4ni ja jatkaa omin neuvoin Trieriin. Tarkistan, ett\u00e4 minulla on tarvittavat matkaliput. Luxemburg-Wasserbillig taittuu junalla.<\/p>\n

Junamatkailussa on etunsa, mutta linja-autolla matkustaminen vuoristoisen seudun poikki tuo mukavaa vaihtelua. Tuulivoimapuisto vuorilla. Korvat menev\u00e4t alam\u00e4ess\u00e4 lukkoon. Bussi laskeutuu pitki\u00e4, mutkittelevia m\u00e4ki\u00e4 alas Trieriin. Vasemmalla n\u00e4kyy Mosel-joki, joka on tiett\u00e4v\u00e4sti Euroopan vanhimpia jokia.<\/p>\n

Trier on Saksan vanhin kaupunki. Trier oli merkitt\u00e4v\u00e4 kaupunki jo Rooman valtakunnan aikaan. Kaupungin museoissa tunnutaan olevan ylpeit\u00e4 kaupungin pitk\u00e4st\u00e4 historiasta. Historia el\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakennuksissa torin laidalla, kirkoissa, Porta Nigran mustissa seiniss\u00e4. Se on edelleen huomattavin maamerkki kaupunkiin saapuvalle.<\/p>\n

Istun Trierin aseman pihassa, toisessa k\u00e4dess\u00e4 matkalaukku ja toisessa olut, ilta-aurinko l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 selk\u00e4\u00e4. Odottaessani yst\u00e4v\u00e4\u00e4 hakemaan minua asemalta kuuntelen suomalaista musiikkia ja hetkess\u00e4 on jotain yksityist\u00e4. Yst\u00e4v\u00e4ni kertoo kokeneensa samoin. Kuuntelemme h\u00e4nen luonaan Ismo Alankoa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 kokonaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Trieriss\u00e4 sy\u00f6n italialaista j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 ja juon espressoa. Maksan tuosta lystist\u00e4 vain pari kolikkoa. Katselen terassilta tuomiokirkkoa, jossa aamulla olin messussa. Hetken tunnen itseni tervetulleeksi ja kotoisaksi. Olen vieraassa kaupungissa, jossa ihmiset puhuvat minulle vierasta kielt\u00e4. Silti t\u00e4m\u00e4 kokemus tuntuu enemm\u00e4n omalta kuin moni hetki kotikaupungissani.<\/p>\n

Olen yh\u00e4 enemm\u00e4n alkanut ajatella, ett\u00e4 osa on alun alkujaan syntynyt v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan. Tunnen liian monta kodin, identiteetin etsij\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voisin uskoa ihmisen kodin olevan siell\u00e4 minne on sattunut syntym\u00e4\u00e4n. Etsij\u00e4 joutuu kuitenkin toistuvasti selittelem\u00e4\u00e4n, miksi jossakin muualla on parempi. Ei saisi olla tyytym\u00e4t\u00f6n, kun on saanut lottovoittona hyvinvointivaltion, ilmaisen kouluruuan ja turvalliset kadut. Olkoot onnellisia ne, jotka viihtyv\u00e4t parhaiten siell\u00e4, miss\u00e4 ovat aina olleet. Omasta onnestaan ei silti pid\u00e4 tehd\u00e4 muille riippakive\u00e4 ja lakiteksti\u00e4.<\/p>\n

Miksi minulla olisi otto-oikeus siihen, miss\u00e4 toinen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rauhan? Miten se on minun identiteetist\u00e4ni pois, ett\u00e4 toinen on erilainen?<\/p>\n

Trieriss\u00e4 vaihto-opiskelijoiden kanssa iltaa istuessa aloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa harkita vaihtoon l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Olen hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla kateellinen yst\u00e4v\u00e4lleni siit\u00e4, mist\u00e4 h\u00e4n on puolen vuoden aikana p\u00e4\u00e4ssyt osalliseksi ja mit\u00e4 kaikkea h\u00e4n on kokenut.<\/p>\n

Valitse kaupunki, hypp\u00e4\u00e4 puoleksi vuodeksi pois mukavuusalueelta, puhu muuta kuin \u00e4idinkielt\u00e4si, tutustu uusiin ihmisiin.<\/p>\n

Lopulta on kyse ihmisist\u00e4. Vastaavaa kuin Trierin opiskelija-asuntolan yhteis\u00f6llisyys olen n\u00e4hnyt vain elokuvissa. Identiteetti syntyy yhteis\u00f6llisyyden kokemuksesta. Emme kytke itse\u00e4mme kivisiin kaupunkeihin, vaan toisiin ihmisiin.<\/p>\n

L\u00e4hes jokaisella asemalla, jolla olen vaihtanut junaa, olen n\u00e4hnyt laiturilla hyv\u00e4stej\u00e4 j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n parin. Rautatiet yhdist\u00e4v\u00e4t ja erottavat. Loputtomasti uusia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, uusia mahdollisuuksia, uusia paikkoja, uusia ihmisi\u00e4, uusia rakkauksia, uusia koteja.<\/p>\n

\"IMG_0360\"<\/a><\/p>\n

Kohtaamiset ja toiseus<\/h4>\n

Taitan viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 matkaa yhteens\u00e4 viisi tuntia bussilla ja junalla. Luxemburg-Bryssel-junassa vastap\u00e4isen loosin mies v\u00e4\u00e4nt\u00e4ytyy makuuasentoon ja havahtuu vain kuunnellakseen kuulutuksia. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4n alkaa sy\u00f6d\u00e4 lusikalla melonin puolikkaan sisusta. Hymyilty\u00e4ni miehelle t\u00e4m\u00e4 tarjoaa minulle toista puolikasta. Siirryn istumaan vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 miest\u00e4. H\u00e4n poistaa siemenet puolikkaasta ja ojentaa minulle parmankinkkua. ”Se on parasta n\u00e4in.”<\/p>\n

Sy\u00f6mme. Mies kertoo olevansa kotoisin Angolasta ja asuvansa Lilless\u00e4, Ranskassa. Esitt\u00e4ydymme lopuksi. H\u00e4n on Anthony.<\/p>\n

Meloni ja parmankinkku maistuivat erinomaisilta. Makua paremmin mieleen j\u00e4\u00e4 kohtaaminen. Anthony antoi omastaan puolet ventovieraalle. Matkanp\u00e4\u00e4n sijaan meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 matkanteko.<\/p>\n

Marloie-Ciney-Namur-Gembloux-Ottignies.<\/p>\n

Cineyn asemalla d\u00e9j\u00e0 vu tulomatkasta. Kauniita kirkkoja, pieni\u00e4 kyli\u00e4. Mustavalkoisia, ruskeita, valkoisia lehmi\u00e4 laiduntamassa radanvarrella. Nanine. Ajamme niin hiljaa aseman ohi, ett\u00e4 pystyn lukemaan sen nimen sinisest\u00e4 kyltist\u00e4. Alkumatkasta tyhj\u00e4 vaunu t\u00e4yttyy pitkin matkaa. Marloiesta Namuriin py\u00f6rittelen kyn\u00e4\u00e4, kokoan ajatusten palasia. Namuriss\u00e4 haluaisin k\u00e4yd\u00e4, jos viel\u00e4 palaan joskus Belgiaan. Ottigniesista junaan noussut mies istuu vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Miehell\u00e4 on hieno paita.<\/p>\n

Pahin virhe on luulla, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat olisivat omaa ansiotani. Poliitikko, joka ei suostu avaamaan lintukodon portteja sotaa pakeneville. Opiskelija, joka yliopiston kuppilassa halveksii ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4. Kaupunkilainen, joka ei halua kehitysvammaisia, maahanmuuttajia, v\u00e4h\u00e4varaisia tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n erilaisia ihmisi\u00e4 naapureikseen. Se on ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, jonka ainoa peruste on empatiakyvyn puute.<\/p>\n

Kukaan meist\u00e4 ei ole valinnut vanhempiaan, aikansa taloussuhdanteita, sotaa tai rauhaa, kehitysmaata sen paremmin kuin pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Meid\u00e4n on aina muistettava, ett\u00e4 osamme olisi voinut olla t\u00e4ysin toinen. Sen varaan tulee perustaa tekonsa, ideologiansa ja diskurssinsa.<\/p>\n

Matkalla ollessa n\u00e4en paljon asioita, jotka ovat paremmin muualla kuin meill\u00e4. Trieriss\u00e4 viinibaari keskell\u00e4 toria, olutta aukiolla jalkapalloa katsellessa ilman anniskelualueen aitoja, Belgian GoPass, jolla saa tehd\u00e4 edullisesti kymmenen matkaa mihin tahansa.<\/p>\n

Samalla huomaa, mik\u00e4 on hienoa omassa kotimaassa. Kapeat tuloerot ja laajalle levitt\u00e4ytynyt hyvinvointi. Yst\u00e4v\u00e4ni kertovat, miten osaavat nyt enemm\u00e4n arvostaa Kelan ateriatukea, jonka ansiosta korkeakouluopiskelija saa l\u00e4mpim\u00e4n ruuan alle kolmella eurolla. Vaikka Valtion Rautateiden langaton verkko ei aina toimikaan, tulee sit\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 belgialaisessa junassa, kun yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4 saadut reittiohjeet ovat nettiyhteyden takana ja \u00e4lypuhelin ei l\u00e4het\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista signaalia.<\/p>\n

Kyse on perspektiivist\u00e4 mutta my\u00f6s heitt\u00e4ytymisest\u00e4 vieraan rooliin. L\u2019entranger. Meill\u00e4 on lopulta hyvin v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n omaa. Olemme vieraita, sivullisia, osattomia. Minulla ei ole sananvaltaa, vaikka n\u00e4kisin huomautettavaa.<\/p>\n

Puheoikeutemme on yht\u00e4 sattumanvarainen kuin osamme. Kamppailemme t\u00e4ydellisen vaikenemisen ja vastapuolen korvien tukkoon huutamisen v\u00e4lill\u00e4. Teemme toisen arvoista mielipiteit\u00e4 ja omista mielipiteist\u00e4mme arvoja. Olemme jokaisen hyv\u00e4n k\u00e4sitteen ja argumentin inflaatio.<\/p>\n

Ja silti olemme jatkuvassa rajank\u00e4ynniss\u00e4. Tulen vihaiseksi, kun n\u00e4en jonkun matkaillessaan kulkevan imperialistin elkein. Turisti, joka haukkuu huonokuntoisia rakennuksia sodan ja konfliktien runtelemassa maassa tai el\u00e4\u00e4 luksusel\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on revitty paikallisen huono-osaisen duunarin selk\u00e4nahasta.<\/p>\n

Sanomatta j\u00e4tt\u00e4minen on valinta. Puhumattomuus on hiljainen my\u00f6nnytys niille, jotka huutavat \u00e4\u00e4nekk\u00e4immin. Tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tetty teko on valinta olla pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 diktaattoria, sotahullua ja kiduttajaa.<\/p>\n

\"IMG_0025\"<\/a><\/p>\n

Hetket ja matkat<\/h4>\n

L\u00e4hdin puhdasoppiselle pakomatkalle. Viimeiseen vuoteen on mahtunut vastoink\u00e4ymisi\u00e4 ja vastuuta. N\u00e4it\u00e4 kahta yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ne kasvattavat. Olen joutunut n\u00f6yrtym\u00e4\u00e4n, palaamaan l\u00e4ht\u00f6pisteeseen. Niin ty\u00f6l\u00e4s kuin vuosi on ollutkin, se on ollut siunaus. Olen tehnyt enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4 kuin koskaan ja joutunut huomaamaan rajani.<\/p>\n

Matkustaminen on liikett\u00e4 par excellence. Hetki vieraana toisessa maassa, oudoissa kaupungeissa. Palaan samaa reitti\u00e4 takaisin, mutta meno- ja paluumatkoissa on vain murto-osa mit\u00e4\u00e4n samaa.<\/p>\n

Matkustamisessa siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja hienoa on se, kuinka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n valitessa sivuutamme hurjalla nopeudella niin monta vierailun arvoista, ainutlaatuista, kaunista paikkaa. Kuinka lentokoneessa ei ole kuin tuntematonta mannerta ja merta kahden lentokent\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Junan ikkunassa nimett\u00f6mi\u00e4 kyli\u00e4. Matkustaja odottaa tuntikausia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 olevaa asemaa, eik\u00e4 sill\u00e4 mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 ikkunan toiselle puolelle ole v\u00e4li\u00e4. Kuitenkin ohi vilisee lukemattomasti n\u00e4kemisen arvoisia paikkoja. Siell\u00e4 on jonkun arki ja koti, kenties jonkun ainoa elinpiiri.<\/p>\n

Eik\u00e4 kaikki kuitenkaan ole loputtoman vierasta. Paluumatkalla maisemat, tavat, asemien nimet ovat v\u00e4h\u00e4n tutumpia. Aika ei mene uuden ihmettelyyn, vaan enemm\u00e4n reflektointiin. Rutiini on pohja, jonka p\u00e4\u00e4lle voimme alkaa kerrytt\u00e4\u00e4 uutta. Kun on jotakin mik\u00e4 pysyy, kest\u00e4mme menetykset, tappiot ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vastoink\u00e4ymiset.<\/p>\n

En itse ole sama. Jokaisesta kohtaamisesta kannamme sirpaletta mukanamme. Identiteetti on loputon mosaiikki. Ei ole v\u00e4li\u00e4 vaikken l\u00f6yt\u00e4isi mist\u00e4\u00e4n paikasta kotia. En sure l\u00e4ht\u00f6\u00e4, ei haittaa vaikken koskaan palaisi juuri t\u00e4h\u00e4n paikkaan. Ei ole v\u00e4li\u00e4 vaikken vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 muistaisi kuin murto-osan. Vain sill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4 miten kohtaamiset ja kokemukset tulevat lihaksi, kun kohtaan tuttuja ja vieraita ihmisi\u00e4. Sill\u00e4 on merkityst\u00e4, miten nuo kohtaamiset n\u00e4kyv\u00e4t, kun tavalla tai toisella vaikutan, kirjoitan, puhun.<\/p>\n

\"IMG_0430\"<\/a><\/p>\n

Koti<\/h4>\n

Lentokent\u00e4n meteli\u00e4, kiirett\u00e4 ja ihmisvirtaa ei voi paeta musiikkiin eik\u00e4 olueen. L\u00e4ht\u00f6portin tiet\u00e4mill\u00e4 istuu paluulennon kanssamatkustajia. Kukaan ei hymyile. Paluu Suomeen alkaa tuntua todelliselta.<\/p>\n

Kotona. Kuukausi matkastani otan muistiinpanot esiin aikeenani viimeistell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teksti. Ty\u00f6 j\u00e4\u00e4 kesken. Jokainen lause tuntuu riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4. Yrit\u00e4n kuunnella matkan soittolistaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseni p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni henkiin Antwerpenin katedraalin, Namurin tuoksun, Anthonyn kasvot ja lentokent\u00e4n metelin.<\/p>\n

Molemmat minua majoittaneet yst\u00e4v\u00e4ni ovat palanneet Suomeen. Olen saanut iloisena viett\u00e4\u00e4 aikaa heid\u00e4n kanssaan, kuunnella miten he ovat oppineet itsest\u00e4\u00e4n. Uskon, ett\u00e4 maailma on parempi paikka jokaisen tehdyn kulttuurinvaihdoksen j\u00e4lkeen. Miten yhteiskunta voisi rohkaista yh\u00e4 useampia l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ja hankkimaan vuorovaikutusta?<\/p>\n

Nyt kun matkasta on kulunut nelj\u00e4 kuukautta, olen tosissani saamassa tekstin viimeistelty\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitin huhtikuussa siit\u00e4, rakennammeko Eurooppaa rikollisten vai reilaajien ehdoilla. En ole kohdannut sellaista turvattomuutta, jonka torjumiseen vaihtaisin kolmessa maassa vierailun viikon aikana. Minun Eurooppaani Anthony on tervetullut. Minua ei pelota tai ilahduta ihmisen ihonv\u00e4ri, vaan se miten t\u00e4m\u00e4 kohtaa l\u00e4himm\u00e4isen.<\/p>\n

Ei ole sellaista uhkakuvaa, johon olisin valmis vaihtamaan matkustamisen ilman jatkuvia rajamuodollisuuksia eik\u00e4 sellaista riskitekij\u00e4\u00e4, johon olisin valmis vaihtamaan ihmisten mahdollisuuden vuorovaikutukseen. Kun pystyt\u00e4mme rautaportin rajalle, menet\u00e4mme otteen siit\u00e4, millaista kuvaa meist\u00e4 sen j\u00e4lkeen rakennetaan toisella puolella. Se on k\u00e4denojennus niille tahoille, jotka pelkoa levitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paikat ja tarinat Olen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Belgiassa. Jos minulla joskus olikin jotain ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 Keski-Euroopasta siistin\u00e4 ja kiilt\u00e4v\u00e4n\u00e4, on realismi korvannut ne ensimm\u00e4isist\u00e4 hetkist\u00e4 l\u00e4htien. Belgia n\u00e4ytt\u00e4ytyy r\u00e4hj\u00e4isin\u00e4 kaupunkeina, sekavina talomerin\u00e4, Read More …<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,3],"tags":[9],"class_list":["post-462","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-sormiharjoituksia","tag-eurooppa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/462","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=462"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/462\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=462"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=462"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=462"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}