{"id":600,"date":"2015-11-09T22:22:40","date_gmt":"2015-11-09T19:22:40","guid":{"rendered":"http:\/\/villehamalainen.fi\/vh\/?p=600"},"modified":"2015-11-09T22:22:40","modified_gmt":"2015-11-09T19:22:40","slug":"eras-perjantai-pyhanlaurin-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/2015\/11\/09\/eras-perjantai-pyhanlaurin-kirkossa\/","title":{"rendered":"Er\u00e4s perjantai Pyh\u00e4n Laurin kirkossa"},"content":{"rendered":"

Olin viime perjantaina Pyh\u00e4n Laurin kirkossa kuuntelemassa Scandinavian Music Groupia. Olin ollut aiemmin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kahden vaiheilla konserttiin l\u00e4htemisen suhteen. Tekemist\u00e4 Kaisa-talon kirjastossa olisi varmasti riitt\u00e4nyt sulkemisaikaan asti. Toisaalta kirkkokonsertti SMG:lta vaikutti varsin ainutkertaiselta tapahtumalta. Saatuani yhden kirjoitusty\u00f6n sopivasti valmiiksi, riensin bussiin kohti Vantaata. Perill\u00e4 bussipys\u00e4kilt\u00e4 l\u00e4hti m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen joukko nuoria aikuisia, joiden p\u00e4\u00e4ttelin olevan samaan paikkaan matkalla. Hetken aikaa olimme pieni vaeltava kirkkokansa pime\u00e4ss\u00e4 loppusyksyn illassa. Jo kirkkoon saapuessa olin varma siit\u00e4, ett\u00e4 tein oikean ratkaisun.<\/p>\n

Puitteet ainakin olivat komeat: Pyh\u00e4n Laurin kirkko on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun vanhin rakennus, 1450-luvulta asti samoilla sijoilla j\u00f6k\u00f6tt\u00e4nyt keskiaikainen kivikirkko. Koska saavuin v\u00e4h\u00e4n viime tingassa, kirkko oli jo t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4. Se oli jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ilahduttava n\u00e4ky. Konsertin alkua odotellessa ehdin silm\u00e4ill\u00e4 komeaa kirkkorakennusta, joka jo itsess\u00e4\u00e4n oli n\u00e4kemisen arvoinen.<\/p>\n

Kirkko sopi muutenkin hyvin paikaksi perjantai-illan viettoon. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet ty\u00f6nt\u00e4yteiset, eik\u00e4 silloin aina j\u00e4\u00e4 tilaa hiljenty\u00e4 ja rauhoittua.<\/p>\n

Olen kiert\u00e4nyt varsin ahkerasti SMG:n keikkoja, ja jokainen niist\u00e4 on ollut miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa. Kirkkokonsertti on kuitenkin oma juttunsa: miten yhtyeen huikea lavakarisma ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen lavashow muuntuisi akustiseksi kvartetiksi? Sen tiesin, ett\u00e4 materiaalia SMG:ll\u00e4 on toki riitt\u00e4miin kirkkokonserttiinkin.<\/p>\n

Illan kattaus painottui ehk\u00e4 omaksi pieneksi pettymykseksi aika paljon vanhempaan tuotantoon ja folk-kauden hitteihin. Etenkin siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 julkaistulla Baabel-levyll\u00e4 on kappaleita, joita kuunnellessa mieli l\u00e4htee jo harhailemaan jotain arkitodellisuutta ylev\u00e4mp\u00e4\u00e4 kohti. On kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhtyeell\u00e4 ei voi kiertueen alussa olla niin paljoa akustisia tulkintoja uudelta levylt\u00e4. Kotiin k\u00e4velless\u00e4 kuuntelin Baabelin l\u00e4pi ja totesin sen toimivan ehk\u00e4 kuitenkin paremmin isommilla lavoilla ja monipuolisemmalla \u00e4\u00e4nimaailmalla.<\/p>\n

Ja kuitenkin Pyh\u00e4n Laurin kirkossa kaikki toimi. Olen perjantaihin asti luullut, ett\u00e4 \u201dFrank & Clairesta\u201d ei voi albumiversiota taianomaisempaa tulkintaa en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Kirkossa se sai kuitenkin viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 syvyytt\u00e4 ja herkkyytt\u00e4. Vaikka Terminal 2:n \u201dPieni\u00e4 ter\u00e4vi\u00e4 timantteja\u201d j\u00e4tti levyll\u00e4 minut kylm\u00e4ksi, se on aina ollut yksi suosikeistani keikoilla. Niin my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 kertaa, kun kappaleen loppu kaikui Pyh\u00e4n Laurin kirkon holvikatossa. Terhi Kokkosen eleganssi. Joel Melasniemen pehme\u00e4 \u00e4\u00e4ni \u201dHelenan\u201d sooloissa. \u201dEi paniikkia\u201d akustisen puhtaana versiona.<\/p>\n

Kun \u201dTerminal 2\u201d lopussa Kokkosen siskokset moneen kertaan lauloivat \u201dolin kotona\u201d, silt\u00e4 my\u00f6s kirkossa olijasta tuntui.<\/p>\n

Baabelilta kuullut kappaleet sopivat hyvin tilaan. \u201dTyhj\u00e4lle taivaalle\u201d oli jopa v\u00e4h\u00e4n uhmakas veto. Se on kuitenkin jonkinlainen itsen\u00e4isen nykyihmisen avunhuuto ei mink\u00e4\u00e4n puoleen: anotaan armoa mutta ei uskota mihink\u00e4\u00e4n eik\u00e4 seurata ket\u00e4\u00e4n. Kappaleessa tyhj\u00e4 taivas on j\u00e4tetty tarkoituksella monitulkintaiseksi. \u201d7. kerros” rakentuu vain kahden s\u00e4keist\u00f6n varaan ja pitk\u00e4lti instrumentaalisille osuuksille. Pyh\u00e4n Laurin kirkossa kuultiin riisuttu versio, joka toimi erinomaisesti.<\/p>\n

Vanhempi yleis\u00f6 tuntui v\u00e4h\u00e4n arastelevan sit\u00e4, ett\u00e4 yhtye pyydettiin sakastista uudelleen lavalle. Kun takana oli sopivan rauhallisella temmolla ja monipuolisella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 vedetty konsertti, raikuvat aplodit olivat silti enemm\u00e4n kuin ansaitut. Encorena kuultiin \u201dNuorukainen\u201d, joka on tunnelmansa ja kuvallisuuden johdosta kiehtova. Se on samaan aikaan ter\u00e4v\u00e4 tuokiokuva ja hyvin aukkoiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 pienimuotoinen kertomus. Terminal 2:lta se erottuu selke\u00e4sti, l\u00e4hes r\u00e4ike\u00e4sti. Kuitenkin se rikkoo levyn temaattista kokonaisuutta juuri sopivasti.<\/p>\n

SMG:n perjantai-illan konsertti j\u00e4rjestettiin osana Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnan Heijastus-sarjaa. Jos viimevuotisen konsertin teemana oli toivo, voisi sen t\u00e4ll\u00e4 kertaa sanoa olleen selviytyminen. Ja siin\u00e4 SMG on parhaimmillaan: kertoessaan niist\u00e4, jotka auttavat kantamaan kun kaikki vied\u00e4\u00e4n tai niist\u00e4, jotka ovat syntyneet laulamaan kaihoisia lauluja itkeskelyn sijaan.<\/p>\n

On jokseenkin ilmi\u00f6m\u00e4ist\u00e4, miten SMG onnistuu samoilla kappaleilla tanssittamaan Tavastiaa, valloittamaan Flow-festareiden p\u00e4\u00e4lavalla videoshow\u2019n kera ja hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n pari sataa ihmist\u00e4 keskiaikaisessa kirkossa perjantai-iltana. Yhtye on ihailtavan ammattitaitoinen ja muuntautumiskykyinen. Kappaleet onnistuvat koskettamaan, eik\u00e4 yhtye arastele kokeilla, mill\u00e4 eri tavoin t\u00e4m\u00e4 voidaan saada aikaan.<\/p>\n

Perjantaina kirkossakin kuullut \u201dLopulta olemme kuitenkin yksin\u201d ja \u201dN\u00e4in min\u00e4 vihell\u00e4n matkallani\u201d asettelevat sanoiksi tietyt peruskokemukset tavalla, joka kest\u00e4\u00e4 aikaa ja kuulijasukupolvia \u2013 t\u00e4m\u00e4 on tietysti uhkarohkeasti sanottu 2000-luvun kappaleista. Min\u00e4 ja ik\u00e4iseni, jotka kuuntelimme noita kappaleita lukiossa, olemme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00f6rm\u00e4nneet noihin peruskokemuksiin SMG:ia kuunnellessa ja vasta my\u00f6hemmin el\u00e4neet ne itse.<\/p>\n

Kun seurasin konserttia kirkon per\u00e4ll\u00e4, oven vieress\u00e4 \u2013 suosikkipaikkani kirkossa, koska sielt\u00e4 on suora n\u00e4k\u00f6yhteys alttarille mutta samalla saa olla v\u00e4h\u00e4n ulkopuolinen ja seist\u00e4 toinen jalka eteisess\u00e4 \u2013 tein jonkinmoista aikamatkaa noiden kappaleiden parissa. SMG on minulle yksi niist\u00e4 muutamasta yhtyeest\u00e4, joiden kanssa olen kasvanut. Noihin kappaleisiin on tunneside ennen kaikkea tilanteiden kautta, joissa ne ovat tuntuneet erityisen merkityksellisilt\u00e4.<\/p>\n

Suhtaudun taiteeseen ja kuluttamiini kulttuurituotteisiin taatusti analyyttisemmin kuin lukioik\u00e4isen\u00e4. Silti jokainen taidekokemus resonoi aina jossakin el\u00e4m\u00e4ntilanteessa ja juuri se, tekee kokemuksista henkil\u00f6kohtaisia ja mieleenpainuvia. Niihin on side. Sit\u00e4 ei pid\u00e4 sekoittaa taiteellisen arvoon, mutta tuo side on konkreettinen merkki siit\u00e4, miten taide muistuttaa meit\u00e4, ett\u00e4 on olemassa jotakin t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4 pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n huolia t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suosikkiyhtyeiss\u00e4 kenties erinomaisinta on se, ett\u00e4 toisinaan voi l\u00e4hte\u00e4 kauaskin harharetkille ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne pitk\u00e4ksi aikaa. Aina palatessa kaikki on kuitenkin tuttua ja vastaanotto l\u00e4mmin. Kun ei hetkeen ole kuunnellut SMG:n hittej\u00e4, tuntuvat ne j\u00e4lleen ihan uudella tavalla puhuttelevilta, kun niit\u00e4 yhten\u00e4 perjantai-iltana kuuntelee keskiaikaisessa kirkossa.<\/p>\n

Minulle kirkoissa on samaa kotiinpaluun henke\u00e4 kuin suosikkiyhtyeiss\u00e4kin. Saavunpa sinne milloin tahansa monet asiat toistuvat samanlaisina: hiljaisuus yhdistettyn\u00e4 kaikuviin \u00e4\u00e4niin, samanlaiset tuoksut, lattioista ja seinist\u00e4 hohkuva viileys joka pit\u00e4\u00e4 virke\u00e4n\u00e4, tietty levollisuuden tunne. Kirkossa on aina lupa olla itsens\u00e4 kanssa kenenk\u00e4\u00e4n puuttumatta, vaikka ymp\u00e4rill\u00e4 olisi paljonkin ihmisi\u00e4. Kuten en tied\u00e4 suosikkiyhtyeeni keikallakaan, en tied\u00e4, millaisista syist\u00e4 muut ihmiset ovat kirkkoon saapuneet, ovatko he ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, jonkun mukanaan raahaamia vai onko heill\u00e4 samalla tavalla jokin merkityksellinen henkil\u00f6kohtainen suhde. Olen k\u00e4ynyt lukuisissa kirkoissa niin Suomessa kuin ulkomailla ja aina tunne on ollut samanlainen, vaikka arkkitehtuurissa ja sisustuksessa onkin vaihtelua. Minulla on my\u00f6s aina ollut tervetullut olo: kirkossa ei kysyt\u00e4 syit\u00e4 tulemiseen tai ajeta sielt\u00e4 pois. Seurakunnat ja ihmiset ovat sitten asia erikseen. Vaikka kirkossa ei olisi k\u00e4ynyt vuosiin, on sinne on helppo palata.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 syksy on ollut monella tapaa raskas, pitk\u00e4 ja yksin\u00e4inen. Toisinaan se on n\u00e4ytt\u00e4nyt vain sarjalta pettymyksi\u00e4, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja ahdistusta. Vaikka tosiasiassa viimeiset pari kuukautta ovat olleet my\u00f6s t\u00e4ynn\u00e4 uusia alkuja, merkitt\u00e4vi\u00e4 kohtaamisia, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n t\u00e4ysi\u00e4 onnen ja yhteenkuuluvuuden hetki\u00e4. Kun identiteettity\u00f6ss\u00e4\u00e4n l\u00e4htee liikkeelle konfliktista menneen kanssa, on huomattavasti helpompaa reflektoida pettymyksi\u00e4 kuin nauttia onnen hetkist\u00e4. Kun moni asia on ollut kovassa muutoksessa, olen kaivannut jotakin pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s tilaa ja aikaa rauhoittumiselle.<\/p>\n

Olen pitk\u00e4\u00e4n tehnyt kaiken v\u00e4\u00e4rin ja liekkini sammuttanut. Baabel on hyv\u00e4 osoitus SMG:n taidosta yhdist\u00e4\u00e4 herkkyys ja voimakkuus, itsen\u00e4isen ihmisen tarve v\u00e4lill\u00e4 olla avoimesti sit\u00e4 mit\u00e4 on. Baabelin tunnelma on ihanalla tavalla jostakin muusta maailmasta. Sen kappaleet ovat samaan aikaan rehellisi\u00e4 ja kyseenalaistavia mutta sopivan avoimia. Baabelin kappaleissa on jotain sellaista, joka on resonoinut tuon identiteettity\u00f6n kanssa. Samanlaista pyrkimyst\u00e4 mutta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4n\u00e4, samanlaista sattumanvaraisuutta.<\/p>\n

\"20151109-211543-76543457.jpg\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin viime perjantaina Pyh\u00e4n Laurin kirkossa kuuntelemassa Scandinavian Music Groupia. Olin ollut aiemmin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kahden vaiheilla konserttiin l\u00e4htemisen suhteen. Tekemist\u00e4 Kaisa-talon kirjastossa olisi varmasti riitt\u00e4nyt sulkemisaikaan asti. Toisaalta kirkkokonsertti Read More …<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":594,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,3],"tags":[10,11,14],"class_list":["post-600","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-sormiharjoituksia","tag-kirkko","tag-musiikki","tag-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/600","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=600"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/600\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}