![\"\"](\"http:\/\/villehamalainen.fi\/vh\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/img_2452.jpg\")
<\/a>\n***<\/p>\n
Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan kuulee Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman kuulutukset hyvin. Ne kaikuvat, mutta sanoista saa selv\u00e4n. Syksy on edennyt syyskuun viimeiselle kolmannekselle, eik\u00e4 aurinko en\u00e4\u00e4 l\u00e4mmit\u00e4 kuten se viel\u00e4 kuukausi taaksep\u00e4in teki. Ulkona tarkenee silti istua sen aikaa, kun on valoisaa.<\/p>\n
Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yn asioilla K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4. Vuoden aikana olen saavuttanut jotain, mihin en tiennyt noin vain ilman opettelua kykenev\u00e4ni, nimitt\u00e4in Helsingin maantieteen jonkinasteiseen oppimiseen. Tied\u00e4n, miss\u00e4 ovat K\u00e4pyl\u00e4, Malmi, Vuosaari, Vallila, jne jen. ja miten ne ovat suhteessa toisiinsa. En osaisi nimet\u00e4, mill\u00e4 bussilla mihinkin p\u00e4\u00e4see, mutta minulla on jonkinlainen suuntaa-antava kokonaiskuva kaupungista, johon olen vaivihkaa asettunut.<\/p>\n
Kuten usein kuluneella viikolla, p\u00e4\u00e4t\u00e4n nopean tuttuihin paikkoihin palaamisen sijaan harhailla hetken. Eksy\u00e4 harkitusti. Kulkea muistin ja aavistuksen varassa johonkin pyrkien mutta ei-mit\u00e4\u00e4n etsien.<\/p>\n
Lippakioskilla americanoa lasikupista. Mies ja nainen puhuvat koulutusleikkauksista ja Rakkautta & anarkiaa \u2013ohjelmistosta. Vieress\u00e4 mies, el\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4hnyt, juo kahviaan, leikkaa sinihomejuustoa croissantinsa p\u00e4\u00e4lle. Nuorempi mies h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n juo kaljaa t\u00f6lkist\u00e4. On iltap\u00e4iv\u00e4, on l\u00e4mmin, on ampiaisia. On sein\u00e4lle ripustetut kahvipannut, sama tuoksu kuin vanhoissa taloissa, peltinen tiski, loputtomiin aikaa ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n syksyn loppu.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 syksy on ollut minulle poikkeuksellisen hyv\u00e4. Olen parin viikon aikana saanut enemm\u00e4n aikaiseksi kuin pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Olen hoitanut opintoni p\u00e4\u00e4osin moitteetta, selviytynyt vastuistani ja edist\u00e4nyt samalla lukuisia omia pieni\u00e4 kirjoitusprojekteja. Olen jaksanut her\u00e4t\u00e4 aikaisin, olen ollut tehokas, olen ollut ahkera. En ole lannistunut enk\u00e4 tuntenut vet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, sit\u00e4 samaa, jota olen tuntenut pitemm\u00e4n aikaa.<\/p>\n
Muutamana viimeisen\u00e4 vuotena en ole el\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4, jota haluaisin el\u00e4\u00e4. Vasta t\u00e4m\u00e4n syksyn ensimm\u00e4iset viikot, tehokas ty\u00f6nteko ja riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 joutilaisuutta, palautuva luovuus ja tasapaino ovat olleet sit\u00e4 mit\u00e4 haluan. Ja jatkuvasti pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tasapaino pett\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suistun samoihin tuntemuksiin kuin aiemmin.<\/p>\n
Palatessa Tapulikaupunkiin n\u00e4en kiipeilytelineell\u00e4 leikkivi\u00e4 lapsia. Muistan miten lapsena aina illat alkoivat syksyll\u00e4 h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en, pime\u00e4 ja kylm\u00e4 tulivat yht\u00e4 aikaa, viile\u00e4t sormet, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 hehkuvat posket sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sty\u00e4, outo kaipuu takaisin ulos ja helpotus l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n
***<\/p>\n
Olen tullut samaan paikkaan, jossa olin l\u00e4hes t\u00e4sm\u00e4lleen nelj\u00e4 vuotta sitten. Olen Pekka Haaviston vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ulkopolitiikkaa ja konflikteja k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 kurssilla, kuten olin my\u00f6s nelj\u00e4 vuotta sitten. Osallistujista yksi toinenkin on niin ik\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 vuotta sitten paikalla olleita. Lopuissa on tuttuja entuudestaan ja suurin osa tuntemattomia.<\/p>\n Paikka on Kulttuurikeskus Sofia, entinen Osuuspankin opisto. Sit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n ortodoksit. Paikoin voi n\u00e4hd\u00e4 merkkej\u00e4 Osuuspankista, kuten logoja ovenkahvoissa. Ortodoksien omistuksesta kertovat ikonikuvat ruokasalin ja alakerran k\u00e4yt\u00e4vien seinill\u00e4 ja ven\u00e4j\u00e4nkieliset opasteet.<\/p>\n Hotellihuoneen parvekkeelta voin n\u00e4hd\u00e4 meren. Tumman veden voi vain vaivoin erottaa y\u00f6taivaasta, mutta siell\u00e4 se on. Kun p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 olemme kokoontuneet saliin, ikkunoista huoneen molemmin puolin n\u00e4kyy m\u00e4ntyjen runkoja ja alimpia oksia. Emme ole kummoisenkaan matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Helsingin keskustasta saati sen asuntoja ja ihmisi\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olevista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Vain muutama viikko ennen kuin kuulin t\u00e4m\u00e4nvuotisesta kurssista olin ajatellut, ett\u00e4 olisi hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudemman kerran viikonlopuksi perehtym\u00e4\u00e4n intensiivisesti ulkopolitiikkaan. Kurssi nelj\u00e4 vuotta sitten on j\u00e4\u00e4nyt mieleeni eritt\u00e4in omaleimaisena ja hienona kokemuksena. Seuraan edelleen p\u00e4ivitt\u00e4in niiden ihmisten tekemisi\u00e4, joihin tutustuin tuolla kurssilla.<\/p>\n Olin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nelj\u00e4 vuotta sitten. Nautin puolentoista kilometrin k\u00e4velymatkan aikana her\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 aamusta, usvaisesta merenrannasta ja m\u00e4nnyist\u00e4, m\u00e4ntyjen peitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 niemest\u00e4, merenlahdista molemmin puolin nieme\u00e4. Ensimm\u00e4iset tarkemmat muistikuvat palaavat mieleen, kun saavun kurssikeskuksen pihapiiriin. Muistan k\u00e4velymatkat kahden rakennuksen v\u00e4lill\u00e4 ulkokautta.<\/p>\n Muistan respan ja respan ty\u00f6ntekij\u00e4n, jolla oli tuuheimmat koskaan n\u00e4kem\u00e4ni pulisongit. Muistan saunan ja uima-altaan. Muistan saunan isommaksi, altaan saman kokoiseksi. Vasta uima-altaalle p\u00e4\u00e4sty\u00e4 muistan, ett\u00e4 viimeksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollessa paikalla oli joukko vaihto-opiskelijoita, joiden kanssa vietimme aikaa altaalla. Nyt olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nelist\u00e4\u00e4n, kaikki tuttuja tai samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutustuneita.<\/p>\n Nelj\u00e4 vuotta sitten olin aloittamassa opinnot Tampereen yliopistossa. Olin ollut vihreiden toiminnassa vasta lyhyen aikaa. Nelj\u00e4 vuotta sitten keskusteltiin Euroopan unionin tulevaisuudesta talouskriisin j\u00e4lkeen ja kaikki olivat varmoja, ett\u00e4 se tulisi menem\u00e4\u00e4n ohi pian. Arabikev\u00e4\u00e4st\u00e4 puhuttiin, mutta sen ik\u00e4vi\u00e4 seurauksia ei viel\u00e4 tiedetty koko mitassaan. Ydinaseettomasta maailmasta ja maailmanhallituksesta puhuttiin.<\/p>\n Nelj\u00e4 vuotta sitten kukaan ei osannut aavistaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 miehitt\u00e4isi Krimin, Iso-Britannia \u00e4\u00e4nest\u00e4isi EU:sta eroamisen puolesta tai ett\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 nouseva terroristij\u00e4rjest\u00f6 tappaisi Euroopassa toinen toistaan julmemmilla tavoilla ihmisi\u00e4. Nelj\u00e4 vuotta sitten ihmiset saivat asua kodeissaan, eik\u00e4 heid\u00e4n tarvinnut l\u00e4hte\u00e4 vieraisiin maihin vain kohdatakseen syntipukin roolin ja hyvinvoivien ihmisten vihan.<\/p>\n Lauantaina samaan aikaan, kun olemme koolla It\u00e4-Helsingiss\u00e4, keskustassa viisitoistatuhatta ihmist\u00e4 marssii osoittamassa mielt\u00e4\u00e4n rasismia vastaan. Mielenosoitus j\u00e4rjestettiin, kun viikkoa aiemmin suomalainen nuori mies oli saanut surmansa jouduttuaan natsin pahoinpitelem\u00e4ksi. Helsingin keskustassa.<\/p>\n Keskell\u00e4 m\u00e4ntyj\u00e4 ja luonnon hiljaisuutta on vaikea kuvitella olevansa samassa kaupungissa. Kuvat mielenosoituksista ovat kuin jotakin kaukana muille ihmisille tapahtuvaa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa pitk\u00e4\u00e4n aikaan kansainv\u00e4liset konfliktit tuntuvat jotenkin ymm\u00e4rrett\u00e4vilt\u00e4, kokonaisuuksilta, joilla on alkunsa ja eri vaiheensa, ehk\u00e4 loppukin. En ole muutamaan vuoteen kuullut mit\u00e4\u00e4n konkreettisesta rauhanty\u00f6st\u00e4: ett\u00e4 jossain tuolla mist\u00e4 meille asti ei v\u00e4lity kuin tuhoa ja kuolemaa, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n neuvotteluja ja sitoudutaan yhdess\u00e4 ottamaan askelia kohti rauhaa. Ett\u00e4 kyse onkin vain kulttuurien kohtaamisesta, toisen arvostamisesta ja sen pohjustamisesta, ett\u00e4 seuraavat sukupolvet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tarttuisi aseisiin ja kostaisi.<\/p>\n Kuinka suuri on suuri kalifaatti. Miksei l\u00e4nsi tunnusta vaaleilla valittua islamistista puoluetta. Mitk\u00e4 ovat raudan syntysanat.<\/p>\n Aamulla k\u00e4velen rantaviivaa ohi kieltomerkkien niemen k\u00e4rke\u00e4 kohti. Kun katson vastap\u00e4isi\u00e4 saaria, tajuan ett\u00e4 aurinko oikeasti nousee id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Laula se pois. Laula nuo maisemat pois.<\/em><\/p>\n ***<\/p>\n Olen tullut varmemmaksi: kodin voi rakentaa minne vain. Olen tullut ep\u00e4varmemmaksi: mihin rakentaa koti, mik\u00e4 on koti, milloin on koti, miss\u00e4 on koti, ketk\u00e4 ovat koti. Olen tullut varmemmaksi: asiat muuttuvat hetkess\u00e4 ja kerralla, se on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Olen tullut ep\u00e4varmemmaksi: mit\u00e4 ovat l\u00f6yt\u00e4minen, asettuminen, tyytyminen, onnellisuus, vapaus.<\/p>\n Olen ajatellut kuolemaa. Olen ajatellut enemm\u00e4n muiden kuolemaa kuin omaani. En ole ollut huolissani siit\u00e4, mit\u00e4 minulle tapahtuu sitten kun kuolen. En ole odottanut kuolemaa. Pelk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ett\u00e4 joku minulle rakas kuolee.<\/p>\n Olen harkinnut: l\u00e4htemist\u00e4, j\u00e4\u00e4mist\u00e4, unohtamista, anteeksiantoa. Olen harkinnut: muuttamista toiseen kaupunkiin, ihmissuhteiden lopettamista, rehellisyytt\u00e4, p\u00e4\u00e4n ajamista kaljuksi, tatuoinnin ottamista, \u00e4kkil\u00e4ht\u00f6\u00e4 toiseen maahan. Olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaiken, aloittaa alusta, katkaista v\u00e4lit menneeseen. Mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 en ole toteuttanut. Olen harkinnut kuukautta ilman viinaa.<\/p>\n Olen kyll\u00e4stynyt: omiin ajatuksiin, ihmisiin joita pid\u00e4n turhanp\u00e4iv\u00e4isin\u00e4, mielenkiinnottomina, liian naiiveina, liian kyynisin\u00e4, liian inhimillisin\u00e4.<\/p>\n Olen tajunnut olevani kliseinen. En ole el\u00e4nyt kuten opetan koska en pystyisi siihen. En ole opettanut kuin el\u00e4n koska en haluaisi kenenk\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n niin kuin itse el\u00e4n. Pid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni sellaisena kuin se on nyt. Olen pit\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni sellaisena kuin se on ollut ennen mutta silloin olen ollut itsekin kuin olin ennen enk\u00e4 ole nyt sit\u00e4 mit\u00e4 olin ennen vaikka en en\u00e4\u00e4 aktiivisesti yrit\u00e4 olla muuta kuin olin ennen. Olen hyv\u00e4ksynyt paljon, suvainnut jotakin, arvostanut v\u00e4h\u00e4n. Arvostan enemm\u00e4n muita kuin itse\u00e4ni. Minusta se on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n Olen pohtinut sit\u00e4, miten suomen kielen sana \u201dolen\u201d sitoo arkip\u00e4iv\u00e4iset tekemiset ihan eri tavalla ja erehdytt\u00e4v\u00e4sti kuin osaksi identiteetti\u00e4. Ei kieliopin, vaan syntaksin tasolla. Olen alkanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa \u201dkuin\u201d. Olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Olen pel\u00e4nnyt sit\u00e4, ett\u00e4 kun kerran aloitan, en osaakaan lopettaa, ett\u00e4 homma riist\u00e4ytyy k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n Olen aloittanut ihmissuhteita v\u00e4\u00e4rist\u00e4 syist\u00e4. Kaikki ihmissuhteet aloitetaan aina jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rist\u00e4 syist\u00e4, oikeita syit\u00e4 ei ole. Onko t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n vastakohta oikea vai hyv\u00e4?<\/p>\n Olen laskenut rahojani. Olen seissyt kassalla, unohtanut tilini saldon ja pel\u00e4nnyt koneen ilmoittavan jonkin kohteliaan tekosyyn merkiksi siit\u00e4 ett\u00e4 rahani eiv\u00e4t riit\u00e4. Minulla ei ole s\u00e4\u00e4st\u00f6tili\u00e4, jolta siirt\u00e4isin rahaa k\u00e4ytt\u00f6tilille.<\/p>\n Olen nostanut opintorahaa, opintotuen asumislis\u00e4\u00e4, opintolainaa, toimeentulotukea, yleist\u00e4 asumistukea, palkkaa joka on ollut suurempaa kuin aiemmat palkkani haluamatta tai osaamatta s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siit\u00e4 siivuakaan. Olen hakenut luottokorttia. Olen saanut luottokortin.<\/p>\n Olen mielistellyt ihmisi\u00e4 joista en pid\u00e4 saadakseni n\u00e4ist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Olen mielistellyt ihmisi\u00e4 saamatta n\u00e4ist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Olen mielistellyt ihmisi\u00e4 joista en pid\u00e4 toivoen saavani n\u00e4ist\u00e4 jotain hy\u00f6ty\u00e4 saamatta n\u00e4ist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n Olen tunnustanut syntini ja saanut anteeksi. Olen rikkonut uudestaan. Olen tunnustanut syntini uudestaan ja saanut anteeksi uudestaan. Olen ajatellut: ainoa merkki siit\u00e4, ett\u00e4 olen saanut syntini anteeksi on papin varma \u00e4\u00e4ni. Olen ajatellut: miksi saan syntini anteeksi, miksi pappi on siit\u00e4 niin varma.<\/p>\n Olen saanut velkani anteeksi, mutta jo samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perinyt pienemp\u00e4\u00e4 saatavaa joltakulta muulta. Olen vakuuttunut: Jeesus eli muiden siivell\u00e4, s\u00f6i muiden ruokaa, joi muiden viini\u00e4. Jeesuksen ei tarvinnut peri\u00e4 pieni\u00e4 velkoja muilta, koska h\u00e4n ei ollut kenellek\u00e4\u00e4n velkaa. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 vakuuttumiseni t\u00e4st\u00e4 on n\u00e4s\u00e4viisasta saivartelua, ohittaa opetuksen metaforisen luonteen, \u00e4l\u00e4 tule opettamaan minua, tied\u00e4n jo.<\/p>\n Olen katunut kirjoittamiani tekstej\u00e4, pitki\u00e4 lyhyit\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 merkityksett\u00f6mi\u00e4. Olen katunut Facebook-kommenttejani. Olen pel\u00e4nnyt paljastuvani, j\u00e4\u00e4v\u00e4ni kiinni, joutuvani liemeen, tukalaan tilanteeseen, puhutteluun. Olen joutunut kerran puhutteluun, mutta se olikin yst\u00e4v\u00e4llinen puhelinsoitto, mutta se oli silti puhuttelu.<\/p>\n Olen pohtinut, mit\u00e4 vastaan lipuntarkastajalle kun minulla ei ole ollut matkalippua. Olen keksinyt mielest\u00e4ni hyv\u00e4n tekosyyn kaavan, mutta olen p\u00e4\u00e4ssyt harvoin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Olen valehdellut l\u00e4heisille, tuntemattomille ja ihmisille joista en pid\u00e4. Olen j\u00e4\u00e4nyt kiinni valheista. Olen j\u00e4tt\u00e4nyt kertomatta asioita parisuhteessa. Olen j\u00e4tt\u00e4nyt kertomatta, vaikka olisi ollut sopiva tilaisuus. En ole halunnut kertoa. Olen pel\u00e4nnyt kertoa itsest\u00e4ni asioita, sill\u00e4 pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n minua vastaan. Olen ollut vainoharhainen, et\u00e4inen, vaikea, mustasukkainen. Olen ollut rasittava, olen ollut liian hyv\u00e4.<\/p>\n Olen k\u00e4ynyt mieless\u00e4ni t\u00e4ydellisi\u00e4 keskusteluja, joita en ole tosipaikan tullen kyennyt toistamaan joko siksi, etten ole muistanut ensimm\u00e4ist\u00e4 repliikki\u00e4ni tai siksi, ettei toinen ole k\u00e4ytt\u00e4nyt h\u00e4nelle valitsemiani t\u00e4ydellisi\u00e4, omia repliikkej\u00e4ni tukevia repliikkej\u00e4.<\/p>\n Olen pel\u00e4nnyt enemm\u00e4n sit\u00e4 ett\u00e4 joku lukee tekstini mutta ei pid\u00e4 siit\u00e4 kuin ett\u00e4 kukaan ei lukisi tekstej\u00e4ni. En pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei lukisi tekstej\u00e4ni. En toivo, ett\u00e4 kukaan ei lukisi tekstej\u00e4ni. En usko, ett\u00e4 kukaan ei lukisi tekstej\u00e4ni. Tied\u00e4n, ett\u00e4 sin\u00e4 luet tekstej\u00e4ni kun luet t\u00e4m\u00e4n. Tied\u00e4n, ett\u00e4 sin\u00e4 pid\u00e4t t\u00e4t\u00e4 kornina, kun luet t\u00e4m\u00e4n. Min\u00e4 pid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kornina, pid\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4?<\/p>\n Olen pel\u00e4nnyt haisevani, olen pel\u00e4nnyt sanovani jotain sopimatonta, olen pel\u00e4nnyt paljastavani liikaa. Olen pel\u00e4nnyt etten osaa lopettaa kun olen kerran aloittanut. Olen n\u00e4hnyt unia joissa k\u00e4velen alasti paikkoihin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miksi olen alasti. Edes unien muut ihmiset eiv\u00e4t ole puuttuneet alastomuuteeni.<\/p>\n Olen pel\u00e4nnyt n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ni tyhm\u00e4lt\u00e4 kun k\u00e4velen. Olen pel\u00e4nnyt n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ni rumalta kun olen alasti. Pid\u00e4n itse\u00e4ni mieluummin rumana kuin komeana. Pid\u00e4n itse\u00e4ni harvoin komeana mutta useammin rumana kuin komeana. En osaa pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4ni komeana mutten yleens\u00e4 pid\u00e4 itse\u00e4ni rumanakaan.<\/p>\n Olen h\u00e4mmentynyt kun joku on ollut ihastunut minuun. Olen pit\u00e4nyt sit\u00e4 vaivaannuttavana, ep\u00e4uskottavana, ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ep\u00e4kiitollisena. Olen pel\u00e4nnyt tuottavani ihmisille pettymyksen. Olen tuottanut ihmisille pettymyksen vaikka he eiv\u00e4t sano sit\u00e4 minulle. Olen huomannut sen heid\u00e4n katseistaan, kuullut heid\u00e4n sanoistaan, n\u00e4hnyt heid\u00e4n helpotuksestaan kun he pettymyksen j\u00e4lkeen ovat p\u00e4\u00e4sseet minusta eroon. Olen pettynyt muihin ihmisiin ja siksi tied\u00e4n ett\u00e4 my\u00f6s muut ovat pettyneet minuun.<\/p>\n Olen pel\u00e4nnyt olevani liian kyyninen. Olen ollut liian positiivinen. Olen kuullut ihmisilt\u00e4, mist\u00e4 minun kannattaisi kirjoittaa ja pettynyt noihin ihmisiin. Kun syy on ollut se, ett\u00e4 jostakin pit\u00e4isi vain yleisesti ottaen kirjoittaa enemm\u00e4n, olen pettynyt heid\u00e4n k\u00e4sityksiins\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kirjoittaminen on, millainen vittumainen prosessi se on. Kun syy on ollut se, ett\u00e4 juuri min\u00e4 olisin hyv\u00e4 kirjoittamaan jostakin, olen pettynyt siihen, ett\u00e4 he luulevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 paremmin mist\u00e4 osaisin kirjoittaa. Olen pettynyt v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4heisteni vastaaviin kommentteihin, koska he ovat olleet liikkeell\u00e4 vilpitt\u00f6min mielin ja l\u00e4hinn\u00e4 kuvitelleet, ett\u00e4 osaisin mit\u00e4 vain.<\/p>\n Osaan kirjoittaa harvoista aiheista. Kirjoitan niist\u00e4 aiheista, joista en osaa. Pelk\u00e4\u00e4n kirjoittamista.<\/p>\n Pelk\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n tekstiin joskus vuosia my\u00f6hemmin. Pelk\u00e4\u00e4n etten julkaise t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 enk\u00e4 siten voi edes jakaa pelkoani kenenk\u00e4\u00e4n kanssa. Ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka sanoisi, ett\u00e4 ai niin se teksti, olihan se aikamoista soopaa. Mit\u00e4h\u00e4n s\u00e4 oikein yritit kun kirjoitit sellaisen onneksi siit\u00e4 on aikaa ei sit\u00e4 kukaan muista t\u00e4ytyykin lukea se oli se sellaista soopaa.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Matka liukuportaista metron laiturille kest\u00e4\u00e4 alle minuutin. Rautatientorilta Ruoholahteen kulkee kolmessa minuutissa. Juna menee kiertoraiteelle, pyyd\u00e4mme matkustajia poistumaan junasta. L\u00e4nsimetro ei kulje viel\u00e4 ainakaan vuoteen. Ruoholahden j\u00e4lkeen alkaa Espooseen asti Read More …<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":-1,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,3],"tags":[],"class_list":["post-649","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-sormiharjoituksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=649"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=649"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=649"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=649"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/p>\n