![\"tiedosto_001\"](\"http:\/\/villehamalainen.fi\/sormiharjoituksia\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/Tiedosto_001-819x1024.jpeg\")
<\/p>\nPyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hden Suomenlinnaan. Olen valinnut yht\u00e4 aikaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n ja oikean p\u00e4iv\u00e4n \u2013 oikean siksi, ett\u00e4 on Suomenlinnan kekri, jonka ansiosta saarella j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n improvisaatioteatteria ja sirkusta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 kollektiivin esitys. V\u00e4\u00e4r\u00e4n siksi, ett\u00e4 toisin kuin kuvittelemani Suomenlinna, saari on t\u00e4ynn\u00e4 turisteja ja muita ihmisi\u00e4. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4n minulla liittyy vahva halu olla yksin ja ajatuksissani. Siihen eiv\u00e4t karnevaalit sovi.<\/p>\n
Lauantai on kaunis. S\u00e4\u00e4 on kirkas ja aurinkoinen. Lautta l\u00e4htee rannasta. Ohitamme suuret risteilij\u00e4t, jotka aina laiturissa seistess\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pelottavan suurilta ja majesteettisilta. Aurinko peittyy kokonaan yhden niist\u00e4 taakse. Hetken ajan on l\u00e4hes pime\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kuuntelen Lasten hautausmaan toista albumia. Sit\u00e4 miss\u00e4 lauletaan Suomenlinnan kallioista ja kuolinilmoituksista. Lasten hautausmaan laulussa kuuluu hyvin se, miten Suomenlinna on ollut Suomen historian hiljainen todistaja. Saarella historia n\u00e4kyy monissa paikoissa, tekstein\u00e4, kuvina, nimin\u00e4, karttoina.<\/p>\n
Rantaan saavuttua p\u00e4\u00e4t\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 suurimmat turistivirrat ja harhailen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4 saaren sis\u00e4osia kohti. Vastaan tulee jokunen ihminen, joiden p\u00e4\u00e4ttelen olevan paikallisia. Saarella asuu noin kahdeksansataa ihmist\u00e4. Asuntoja vapautuu harvoin ja silloinkin hakijoita on satoja. Uudet asukkaat valitaan hakemusten perusteella siten, ett\u00e4 saarella olisi mahdollisimman monenlaisia ihmisi\u00e4. Lapsiperheill\u00e4 on kuulemma parhaat mahdollisuudet. Saarella on my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4koti ja peruskoulu. K\u00e4velless\u00e4ni satun p\u00e4iv\u00e4kodin ja kirjaston pihaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4kin arki on siis arkea. Painivatkohan suomenlinnalaiset kirjaston my\u00f6h\u00e4stymismaksujen ja lainauskieltojen kanssa?<\/p>\n
Menen pieneen kahvilaan, jonka nimi on J\u00e4\u00e4huone. Sis\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin l\u00e4mmint\u00e4. Kahvilan tuotoilla tuetaan saaren taiteilijoiden ty\u00f6t\u00e4. Myynniss\u00e4 on kotimaista designia. Kolmella eurolla saa tavattoman ison pannun teet\u00e4. Naapurip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 puhutaan ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Muissa p\u00f6ydiss\u00e4 asiakkaat vaihtuvat tihe\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kun muutamaa tuntia my\u00f6hemmin jatkan matkaani, en en\u00e4\u00e4 n\u00e4e muita saareensaapuneita enk\u00e4 oikein paikallisiakaan ihmisi\u00e4 miss\u00e4\u00e4n. Taivaalle on kertynyt pilvi\u00e4, h\u00e4m\u00e4r\u00e4ntulon voi aistia. Viimeksi olen k\u00e4ynyt Suomenlinnassa noin viisitoista vuotta sitten. En siksi en\u00e4\u00e4 muistanut, miten l\u00e4hell\u00e4 saari on mannerta. T\u00e4nne n\u00e4kyv\u00e4t kantakaupungin valot. Erotan rakennukset, n\u00e4en maailmanpy\u00f6r\u00e4n ja tuomiokirkon. Kuvittelen millaista olisi olla aivan yksin t\u00e4ss\u00e4 saaressa.<\/p>\n
Saari tuntuu erilaiselta. On kuin \u00e4\u00e4net, ne v\u00e4h\u00e4tkin, katoaisivat johonkin tyhjyyteen. Ainoastaan tuulen humina kuulostaa ja tuntuu eri tavalla. On kuin tuuli puhaltaisi vapaammin. Sis\u00e4maassa tuulta ei oikein tunne. Siksi Helsinkiin saapuessa aina miellytt\u00e4vint\u00e4 on tuntea merituuli \u2013 joskin marraskuussa Pitk\u00e4\u00e4siltaa ylitt\u00e4ess\u00e4 siit\u00e4 harvoin osaa olla onnellinen. Kun saaren huipulta, linnoituksien p\u00e4\u00e4lt\u00e4, katselee merelle, tuntee olevansa keskell\u00e4 tyhjyytt\u00e4 aivan erilailla kuin mantereella. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 puuttuu sel\u00e4n takana nouseva, raskas mannermaa. Manner tuo turvaa mutta pit\u00e4\u00e4 ihmisen kiinni kaikessa. Kaikessa siit\u00e4, mist\u00e4 mieluiten pyristelisi vapaaksi.<\/p>\n
Saarella tuntee vapauden. Ihminen, joka seisoo meren rannalla mutta mantereella, haaveilee vapaudesta. Ihminen, joka seisoo saarella, on vapaa. Jos ranta on kuin ep\u00e4toivoisen huokaus, on saari vapaata hengityst\u00e4.<\/p>\n
Kierrelty\u00e4ni hetken ihmispaljoudessa kekrin tapahtumapaikoissa suuntaan performanssiin, mink\u00e4 johdosta saarella olen. Performanssi on Recover Laboratoryn, se yhdistelee sirkusta, teatteria ja valoja. Tapahtumapaikkana on Suomenlinnan kallion sis\u00e4ss\u00e4 kulkevat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t. Performanssissa juon teet\u00e4, leikin vedell\u00e4 ep\u00e4tietoisen oloisen nuoren miehen kanssa, katselen romuihin kahlehdittua tavattoman taitavaa sirkustaiteilijaa, olen v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 performanssin vangiksi kun en osaa riitt\u00e4v\u00e4n voimakkaasti ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 ovea. Esitys on lyhyt mutta onnistunut. En hetkeen aivan tajua, mihin p\u00e4in saarta olen putkahtanut. Palatessani maan pinnalle on tullut t\u00e4ysin pime\u00e4\u00e4. Mutta pimeys v\u00e4istyy, se on harhaa. Valo on totta. Ja valoa kohti kuljemme p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Kun saarella kerran olen ja paluumatkaan Tampereelle on viel\u00e4 aikaa, p\u00e4\u00e4t\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4 kekrin polton ajaksi saarelle. Sit\u00e4 ennen siirryn sy\u00f6m\u00e4\u00e4n laiturin l\u00e4hell\u00e4 olleeseen bistroon, jossa on tarjolla tavattoman hyv\u00e4\u00e4 kurpitsakeittoa. V\u00e4h\u00e4iset paikat ovat l\u00e4hes tulkoon t\u00e4ynn\u00e4, mutta saan paikan seinustalta, jossa on pieni ikkuna-aukko, josta n\u00e4kee bistron eteiseen. Aivan aukon toisella puolella kurpitsakeittoa sy\u00f6 kaksi vanhaa ihmist\u00e4. Sen v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 keskusteluun kiinnitin huomiota, n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t tunteneet toisiaan ennest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u201dMist\u00e4h\u00e4n sut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin? Ootko s\u00e4 Facebookissa?\u201d<\/p>\n
\u201dEn oo. \u2013 \u2013 Varmaan jossain vaiheessa pit\u00e4isi liitty\u00e4.\u201d<\/p>\n
Hetken hiljaisuuden j\u00e4lkeen mies kysyy puolestaan:<\/p>\n
\u201dOlisikohan meill\u00e4 rohkeutta vaihtaa numeroita?\u201d<\/p>\n
\u201dEik\u00f6h\u00e4n meill\u00e4 ole.\u201d<\/p>\n
En tied\u00e4, mik\u00e4 heid\u00e4t on saareen tuonut. Ehk\u00e4 kekri, ehk\u00e4 jokin muu. Ehk\u00e4 onnekas sattuma. Mutta merkitsev\u00e4\u00e4 on rohkeus, uskallus ja pienen ep\u00e4ilynkin voitto. Kohtaamisessa on toivoa ja opetus.<\/p>\n
***<\/p>\n
Kekripukkia on vaikea olla huomaamatta. Se seisoo rannassa, sarvet tanassa kohti vett\u00e4. Ihmisi\u00e4 on ker\u00e4\u00e4ntynyt sen taakse, vastarannalle ja saaret yhdist\u00e4v\u00e4lle sillalle. Aikaa luvattuun sytytt\u00e4miseen on viel\u00e4 reilusti.<\/p>\n
Kekripukin sytytt\u00e4minen on uhritoimitus. Pukki on rakennettu oljista, jotka edustavat ihmisten pelkoja ja murheita. Kun pukki sitten poltetaan, palavat pelot ja murheet, ja uuden vuoden voi aloittaa ilman niit\u00e4. Kekripukki on sijaisk\u00e4rsij\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kohtaa asiat alkavat menn\u00e4 pieleen. Ennen kekrin polttoa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tulitanssiesitys, jossa esiintyj\u00e4t py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t palavia soihtuja, ottavat vaativan materiaalin haltuunsa. En ole koskaan ollut mik\u00e4\u00e4n varsinainen tulitanssiesityksien yst\u00e4v\u00e4, mutta ihailen sit\u00e4, miten ammattimaista ja kurinalaista j\u00e4lke\u00e4 esiintyj\u00e4t parhaimmillaan tekev\u00e4t.<\/p>\n
T\u00e4lle yleis\u00f6lle esitys on kuitenkin helmi\u00e4 sioille. V\u00e4kijoukko jauhaa \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti musiikin puutteesta. Pelkk\u00e4 el\u00e4v\u00e4 tuli ja tanssi ei nykyihmist\u00e4 innosta. Musiikkia pit\u00e4isi olla. Osalle yleis\u00f6st\u00e4 taideh\u00f6mp\u00f6tykseen menev\u00e4 aika on aivan liikaa. Kuuluu v\u00e4lihuutoja \u201dsytyt\u00e4 se jo\u201d viitaten pukin polttoon. Joku kommentoi takanani toiselle. \u201dVoisi sen pukin jo sytytt\u00e4\u00e4.\u201d \u00c4\u00e4ni ei nouse, mutta sis\u00e4lt\u00f6 on sama: meid\u00e4n aikaamme haaskataan, me tulimme katsomaan, kun kekripukki palaa.<\/p>\n
Osa on silmin n\u00e4hden humalassa. Vaikka saaressa on kylm\u00e4 ja pakkanen on yll\u00e4tt\u00e4en kohonnut aiemmista p\u00e4ivist\u00e4, maassa lojuu kaljat\u00f6lkkej\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 tyhjennet\u00e4\u00e4n parasta aikaa. Muutama valittaa lumesta jalkojen alla. Kukaan ei oikein malta seist\u00e4 paikallaan.<\/p>\n
Tulitanssiesitys jatkuu. Esiintyj\u00e4t puhaltelevat soihtujen liekeist\u00e4 komeita roihuja ilmaan. Vastarannalle asti kuuluu tulen kohahdus palamaan. \u00c4\u00e4ni, joka kertoo, miten jotain uutta on syntynyt kahden voiman \u2013 hengen ja tulen \u2013 kohtaamisesta. Jos teill\u00e4 olisi teid\u00e4n musiikkinne, emme kuulisi t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Esitys p\u00e4\u00e4ttyy pukin sytytt\u00e4miseen. Kansa saa sirkushuvinsa. Pukki on aiemmin valeltu sytytysnesteell\u00e4. Taustalla on varmuuden vuoksi passissa useampi paloauto.<\/p>\n
Pukki syttyy nopeasti tuleen. Pukin paksu runko syttyy ensimm\u00e4iseksi, mutta vain p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Palaessa pukin muoto ja koukussa olevat sarvet n\u00e4kyv\u00e4t liekkien l\u00e4pi tummina. Palava pukki heijastuu edess\u00e4 olevaan veteen.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iset ihmiset luopuvat jo t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. He ovat joutuneet odottamaan hangessa pitk\u00e4\u00e4n polttamista edelt\u00e4neen tanssiesityksen vuoksi. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, ett\u00e4 nyt on jo kiire kotiin tai juomaan kolmas ter\u00e4stetty gl\u00f6gi.<\/p>\n
Pukin palaminen on rauhoittava n\u00e4ky. Ajatus pukin mukana palavista murheista on lohdullinen. Tuli on vangitseva elementti. Mutta itse toimitus on v\u00e4kivaltainen, kuten uhraus aina. Pukki on n\u00e4k\u00f6ishahmo. Tilalla voisi olla my\u00f6s oikea pukki, joka tapettaisiin silmien edess\u00e4. Ja sen pukin p\u00e4\u00e4lle laskettaisiin toivo anteeksiannosta tai paremmista ajoista, laantuvasta jumalten vihasta tai helvetin loittonemisesta.<\/p>\n
Kun pukki viel\u00e4 vankkana ja vahvana seisoo tulen nuoltavana, suurin osa ihmisist\u00e4 on jo l\u00e4htenyt pois. Lohdullinen selitys on se, ett\u00e4 ehk\u00e4 he luottavat siihen, ett\u00e4 pukki palaa. Heid\u00e4n ei tarvitse omin silmin olla todistamassa, ett\u00e4 pukki varmasti palaa kokonaan. Tai ehk\u00e4 heid\u00e4n murheensa ovat niin pukin pinnalla, ett\u00e4 he ovat jo n\u00e4hneet. Nuo ihmiset tulevat kuitenkin karvaasti pettym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Pukki nimitt\u00e4in ei pala kokonaan. Kun vain pintakerrokset ovat palaneet, rient\u00e4v\u00e4t palomiehet jo sammuttamaan pukin. T\u00e4m\u00e4 pilaa koko rituaalin. Uhrausta ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolitiehen. Pukki ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 savuavana kasana rannalle.<\/p>\n
Pinnalla olevat murheet kyll\u00e4 paloivat, mutta mit\u00e4 k\u00e4y kaikkien niiden ihmisten huolille, jotka olivat laittaneet ne pukin ytimeen? Voisi ajatella niinkin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa palamatta j\u00e4iv\u00e4t nimenomaan niiden ihmisten murheet, jotka kipeimmin olisivat kaivanneet niiden polttamista pois. Niiden ihmisten, jotka olivat ensimm\u00e4isin\u00e4 pukkia kootessa paikalla. Niiden ihmisten, jotka halusivat heti ilmaista tarpeensa n\u00e4ist\u00e4 murheista eroon p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n
He pettyv\u00e4t. Viimeisen\u00e4 jonkin pienen murheen pukin p\u00e4\u00e4lle heitt\u00e4neet kyll\u00e4 saivat vapautuksensa, mutta eiv\u00e4t sit\u00e4 kipeimmin kaivanneet. Tuntuu kuin juuri minun murheenikin olisivat olleet pukin ytimess\u00e4.<\/p>\n
Pukin polttaminen \u2013 uhritoimituksen suorittajille ja suurimmalle osalle yleis\u00f6st\u00e4 \u2013 on pelkk\u00e4 arvoton n\u00e4yt\u00f6s. Se on huvia, viel\u00e4p\u00e4 v\u00e4kivaltaista sellaista. Nautintoa siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jonkin, et\u00e4isesti el\u00e4int\u00e4 muistuttavan hahmon palavan ja k\u00e4rsiv\u00e4n. Siin\u00e4 meid\u00e4n silmiemme edess\u00e4. Heille uhraus ei merkitse mit\u00e4\u00e4n. He kyll\u00e4 voittavat itsekin omat pelkonsa.<\/p>\n
Ja jos rehellisi\u00e4 ollaan, viihty\u00e4kseni ja aikaa tappaakseni min\u00e4kin olin paikalle tullut. Ep\u00e4toivoisena ihmisen\u00e4 vain halusin tarttua siihenkin pieneen toivoon, jonka pukki tarjosi. Kun toivoa ensin luvataan ja se sitten riistet\u00e4\u00e4n, on kokemus lannistava.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
***<\/p>\n
Pukki ei meit\u00e4 pelasta. Joka tapauksessa pukin sel\u00e4ss\u00e4 olisivat palaneet vain ensi vuoden murheet. Mutta mit\u00e4 ovat ensi vuoden murheet, kun peliss\u00e4 on koko el\u00e4m\u00e4 ja ihmishenki.<\/p>\n
Joose Keskitalon ensimm\u00e4inen pitk\u00e4soitto, Luoja auta, eroaa huomattavasti Keskitalon my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 tuotannosta. Ensimm\u00e4isell\u00e4 levyll\u00e4 kerrotaan pelastuksen sanoma harvinaisen suorasanaisesti ja allegorisille tasoille harhailematta. Niit\u00e4kin on, mutta v\u00e4h\u00e4isiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Levyn p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kappale \u201dJos olet veli\u201d yhdist\u00e4\u00e4 allegorisuuden ja pelastussanoman, mutta tekee sen pelastussanoman ehdoilla.<\/p>\n
Viimeisess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 Keskitalo laulaa: \u201dMin\u00e4 tunsin k\u00f6yh\u00e4n kalastajan \/ jonka silmiss\u00e4 paistoi ik\u00e4v\u00e4 \/ ja kun my\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 kuulin \/ oli naulinneet h\u00e4net puuhun\u201d. Jeesus oli vain k\u00f6yh\u00e4 kalastaja, ei sen ihmeellisempi n\u00e4ky. Ennen kuin tieto pelastusta saarnaavasta k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 kulkijasta oli edes kovin laajalle ehtinyt, t\u00e4m\u00e4 jo tuomittiin kuolemaan.<\/p>\n
Kuolema oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tuskallinen ja n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4. Paikalle saapuneet jerusalemilaiset olivat tulleet katsomaan hyv\u00e4\u00e4 viihdett\u00e4, sit\u00e4 miten pahantekij\u00e4 saa palkkansa. He eiv\u00e4t tienneet katselevansa pelastushistorian v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tapahtumaa. Jeesuksen seuraajille koko tapahtuma n\u00e4ytt\u00e4ytyi opettajan v\u00e4kivaltaisena murhana, ei pelastuksena, koska pelastus on jotain mist\u00e4 me saamme nyky\u00e4\u00e4n iloita.<\/p>\n
Kaikki j\u00e4i kesken. Seuraajat valtasi suru. Suurimmalle osalle riitti, ett\u00e4 he saivat v\u00e4kivaltanautintonsa. He saattoivat jatkaa matkaa. J\u00e4ljelle j\u00e4iv\u00e4t surevat, ep\u00e4tietoiset ihmiset. Kuten Keskitalokin saman kappaleen alussa laulaa: \u201dEi ole sotilaita, itkevi\u00e4 \u00e4itej\u00e4 vain.\u201d<\/p>\n
Eik\u00e4 surua lannistanut edes Jeesuksen aiemmat lupaukset siit\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4kin murhen\u00e4ytelm\u00e4 on vain kuljettava l\u00e4pi. Jeesuksen opetuksissa pelastus on alusta asti l\u00e4sn\u00e4, mutta on opetuslasten uskon heikkoutta ja silkkaa inhimillisyytt\u00e4, ett\u00e4 he lannistuvat. Sama kuolema, jonka Jeesus on luvannut voittaa, saa heid\u00e4t lannistumaan ja pelon valtaan. Mutta kuolema on harhaa ja pelastus koittaa.<\/p>\n
***<\/p>\n
Kirkkovuosi alkaa ensimm\u00e4isest\u00e4 adventista. Ensimm\u00e4isen adventin vietossa limittyv\u00e4t laskeutuminen joulun odotukseen mutta my\u00f6s Jeesuksen Betlehemiin ratsastamisen muistelu. Kirkkovuosi alkaa odotuksesta ja toivosta. Se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tavanomaista kalenteria paremmin valmistautumisen ja odotuksen merkityksen. Juhla ei ole alku, vaan valmistautumisen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Sen sijaan maallinen vuosi alkaa keskelt\u00e4: keskelt\u00e4 pimeytt\u00e4, ei-mist\u00e4\u00e4n. Taakse on j\u00e4\u00e4nyt pimeyden voitto, mutta viel\u00e4 ei olla kev\u00e4\u00e4n puolella. Ei ihme, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei tunnu muuttuvan sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun vuosi vaihtuu toiseen.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen adventin evankeliumitekstiss\u00e4 kerrotaan, kuinka Jeesus k\u00e4skee opetuslapsia hakemaan h\u00e4nelle aasinvarsan. Kun omistaja kysyy, Jeesus k\u00e4skee opetuslapsia vastaamaan: \u201dHerra tarvitsee sit\u00e4. H\u00e4n kyll\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sen takaisin.\u201d Odotukseen sis\u00e4ltyy siis hyv\u00e4 syy (Herra tarvitsee) ja lupaus (Herra kyll\u00e4 palauttaa). Odotus tuntuisi turhalta ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, mutta toisaalta odotus ilman lupausta olisi sekin vain tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 vartoilua.<\/p>\n
Jeesuksen ajan juutalaiset eiv\u00e4t odottaneet s\u00e4hk\u00f6postia, vaan Messiasta. Messias-odotuksen rinnalla aasin lainaaminen oli pient\u00e4. Kun kaksituhattakymmenenluvun Suomessa joku kiireidens\u00e4 keskelt\u00e4 raahautuu adventtikirkkoon, on vaikea samaistua Messiaan odottamiseen. Enemm\u00e4n meit\u00e4 kiinnostaa se tuiki t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4hk\u00f6posti tai p\u00e4\u00e4t\u00f6s yhteiskunnan my\u00f6nt\u00e4m\u00e4st\u00e4 tuesta. Meid\u00e4n odotuksen aiheemme ovat pieni\u00e4, mutta elint\u00e4rkeit\u00e4 \u2013 elint\u00e4rkeit\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ne ovat arjent\u00e4rkeit\u00e4. Messiaan odotus on pohjimmiltaan iankaikkisuuden kysymys. Sen sijaan laskut eiv\u00e4t odota ikuisesti. Kun piispa puhuu saarnastuolissa odotuksen vaikeudesta nopean tiedonkulun aikakaudella, taustalla kuuluu, kuinka jonkun k\u00e4nnykk\u00e4 soi taukoamatta.<\/p>\n
Mutta my\u00f6s nykykristityn odotus eroaa aasinsa lainanneen juutalaisen odotuksesta. Sovituksen varmuus tekee koko kirkkovuodesta lohdullisen. Koska meill\u00e4 on varmuus sovituksesta, my\u00f6s Vapahtajan odotusta voidaan juhlia tai tiet\u00e4 k\u00e4rsimykseen voidaan muistella. Kristinusko on l\u00e4peens\u00e4 keh\u00e4m\u00e4inen: joulu on jotta olisi p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on jotta joululla olisi merkityst\u00e4. Joulun juhliminen on yht\u00e4 lailla p\u00e4\u00e4si\u00e4isen juhlimista ja p\u00e4invastoin. Jotta sovituksella olisi merkityst\u00e4, on Jumalan tultava ihmiseksi. Jotta Vapahtajan syntym\u00e4ss\u00e4 olisi ilonaihetta, on oltava sovitus.<\/p>\n
Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 joulussa ei ole juurikaan syyt\u00e4 juhlaan \u2013 joulu on draamallisesti katsottuna huolenaihe: mit\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4kin seuraa, miksi Jumalan piti alentua ihmiseksi, miksi juuri nyt Jumala p\u00e4\u00e4tti astua maailmaan \u2013 joulu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kysymyksi\u00e4 kuin antaa vastauksia. Sen sijaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isess\u00e4 on aitoa iloa kuoleman voittamisesta \u2013 k\u00e4rsimys, koko ihmisel\u00e4m\u00e4n mittainen vaellus saa selityksen. Joulu onkin enemm\u00e4n muistelua, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen taas juhlan aikaa.<\/p>\n
My\u00f6s liturgian tasolla lupaus sovituksesta on l\u00e4sn\u00e4. Lukukappaleissa luetaan sek\u00e4 Vanhaa testamenttia ett\u00e4 apostolien kirjeit\u00e4. Vanha liitto saa merkityksens\u00e4 ja pohjustaa tulevaa pelastushistoriaa. Apostolit ovat uskon tulkkeja ja ensimm\u00e4isi\u00e4 teologeja. Vaikka messukaava noudattelee draamallisesti kristityn matkaa kohti pelastusta (synnintunnustus, synninp\u00e4\u00e4st\u00f6, kiitosvirsi, uskon tunnustaminen, yhteysateria, matkaan siunaaminen), virsien s\u00e4keist\u00f6iss\u00e4, seurakunnan yhdess\u00e4 lausumissa osuuksissa ja pitkin messua muistutetaan, ett\u00e4 sovitus on kerran tapahtunut ja voimassa. Liturgia toistuessaan samanlaisena on turvallinen tulla mukaan \u2013 se kertoo aina uudestaan draaman avulla pelastushistorian. Kuitenkin tieto pelastuksesta livahtaa joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 mukaan.<\/p>\n
Valkoisiin vaatteisiin pukeutunut, valkotukkainen piispa sekoittuu alttaritaulun yl\u00f6snousemusn\u00e4kyyn. Piispa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienelt\u00e4 voimallisiin ja suuriin hahmoihin verrattuna. Piispa nostaa \u00f6yl\u00e4tin ja viinin ilmaan. \u00d6yl\u00e4tti on murrettu, mutta yksi. Seurakunta on moninainen mutta yksi ruumis.<\/p>\n
Kristinusko \u2013 kuten moni muukin uskonto \u2013 on lupauksen uskonto. Lupaus on pelastus, syntien sovittaminen. Kristinuskossa odotus palkitaan, sill\u00e4 lupaus on jo lunastettu. Lupaus ei kuitenkaan ole p\u00e4\u00e4tepiste, vaan lupauksen j\u00e4lkeen tulee usko. Lupaukseen on luotettava, ja t\u00e4t\u00e4 usko pohjimmiltaan on. Ett\u00e4 kuolema on harhaa, ett\u00e4 taivasten valtakunta on niiden, jotka uskovat.<\/p>\n
Mutta my\u00f6s sovitus on uskonasia. Me emme pukkia katsoessamme n\u00e4e, ett\u00e4 murheet konkreettisesti katoaisivat. Siihenkin pit\u00e4\u00e4 uskoa. Suomenlinnassa pukin j\u00e4\u00e4dess\u00e4 savuamaan kokonaan palamattomana suuri osa ihmisist\u00e4 v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, katoavatko murheet vai eiv\u00e4t. Jeesuksen sovituksesta meill\u00e4 ei ole edes n\u00e4k\u00f6havaintoa. Emme voi seist\u00e4 vieress\u00e4 ja katsoa, kuoleeko Kristus varmasti. Vaikka voisimmekin, ei pelk\u00e4n v\u00e4kivaltaisen n\u00e4ytelm\u00e4n seuraaminen viel\u00e4 takaisi mit\u00e4\u00e4n. Ei se taannut mit\u00e4\u00e4n edes niille, jotka n\u00e4kiv\u00e4t. Vasta yl\u00f6snousemus ja lupaus palaamisesta maan p\u00e4\u00e4lle kertoivat. Niin, j\u00e4lleen: lupaus.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hden Suomenlinnaan. Olen valinnut yht\u00e4 aikaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n ja oikean p\u00e4iv\u00e4n \u2013 oikean siksi, ett\u00e4 on Suomenlinnan kekri, jonka ansiosta saarella j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n improvisaatioteatteria ja sirkusta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 kollektiivin esitys. V\u00e4\u00e4r\u00e4n siksi, Read More …<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":-1,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,3],"tags":[],"class_list":["post-693","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-sormiharjoituksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/693","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=693"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/693\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=693"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=693"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sormiharjoituksia.villehamalainen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=693"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}